RASVAT

Kemian ryhmätyön aluksi perehdyimme rasvoihin. 

Kuva rasvahappojen muodostumisesta. 

Rasvat ovat kemialliselta rakenteeltaan aina estereitä, joissa alkoholi on glyseroli ja karboksyylihappoina ovat aina rasvahapot, eli pitkäketjuiset karboksyylihapot.

Omega3 rasvahappoja saadaan muun muassa kalasta, pähkinöistä ja vihreälehtisistä kasviksista ja omega6 rasvahappoja saadaan esimerkiksi öljyistä. Ne tukevat tulehdusta estävien PGE3 prostaglandiinien tuotantoa ja aivojen toimintaa.

 A-, D-, E-, ja K-vitamiinien saannin kannalta rasva on tärkeää, koska edellä mainitut vitamiinit ovat rasvaliukoisia ja vaativat imeytyäkseen elimistöön rasvaa. A-vitamiinit tukevat näköaistia. D-vitamiinit tukevat luuston rakennetta ja vastustuskykyä. E-vitamiinit vahvistavat ja suojaavat soluja. K-vitaamiinit ovat välttämättömiä veren hyytymisen kannalta. 

Suklaakuorrutteisessa donitsissa on energiaa 386kcal 100 grammaa kohti ja rasvaa 16,5g.

Ruoka-aineita, jotka sisältävät paljon rasvoja, ovat muun muassa kala, pähkinät, öljyt, juustot ja rasvalevitteet. Rasvahappo on tyydyttynyt, jos kaikki sidokset ovat yksinkertaisia yksöissidoksia. Jos hiilien välillä on tyydyttymättömiä kaksoissidoksia, rasvahappoa kutsutaan tyydyttämättömäksi. Rasvahappojen yksöissidokset  tekevät rasvasta kova ja kiinteää. Eläinrasvojen rasvahappo-osat ovat yleensä tyydyttyneitä. Tyydyttymättömät rasvat jaetaan kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin kaksoissidosten määrän mukaan. Tyydyttyneitä rasvahappoja sisältää muun muassa lehmänmaidosta valmistettu voi ja sian ihra. Kasvirasvoja eli tyydyttymättömiä rasvoja sisältävät erilaiset kasviöljyt, joita saadaan muun muassa oliivista, rypsistä ja auringonkukasta.

100 grammassa rasvaseoslevitettä on 75g rasvaa ja energiaa 667kcal

Härskiintymisellä tarkoitetaan rasvojen pilaantumista. Härskiintymistä pyritään estämään lisäämällä rasvoihin hapettumisenestoaineita eli antioksidantteja. Härskiintyneen voin tunnistaa voimakkaasta hajusta ja mausta.

Kolesteroli  on rasvan kaltainen aine, jota tarvitaan ihmisen elimistön normaaliin toimintaan. Suositellaan, että LDL-kolesterolin arvo on alle 3,0mmol/l ja HDL-kolesterolin arvo on naisilla yli 1,2mmol/l ja miehillä yli 1,0mmol/l. Kokonaiskolesterolin suositusarvo on yhteensä alle 5,0mmol/l. Liika kolesterolin määrä aiheuttaa verisuonten tukkeutumista. Kolesterolia voi alentaa hyvällä ruokavaliolla ja ääritapauksissa lääkehoidolla. Kaikki kolesterolit eivät ole pahasta, sillä vain LDL-kolesteroli on niin sanottua "huonoa" kolesterolia, joka kuljettaa kolesterolia verenkierrosta soluihin.

Elimistö tarvitsee rasvoja:

• solukalvojen rakennusaineiksi
• energian tuottamiseen
• kolesterolin kaltaiset rasva-aineet (hormonit) toimivat tärkeinä elintoimintojen säätelijöinä
• aivojen tehokkaaseen toimintaan
• ihon terveyteen
• tietyt vitamiinit ovat rasva-aineita
• toimii lämmön eristeenä
• suojaa sisäelimiä

Rasvat ovat välttämättömiä ravintoaineita ihmisille.

- Maria Korhonen, Tiia Kolehmainen, Tiia Koponen 9B/Neulamäen koulu

Lähteinä käytimme:

http://www.terve.fi/aikuisten-lihavuus/elimisto-tarvitsee-rasvaa http://www.terve.fi/rasvat/tiesitko-taman-rasvoista http://www.laskurini.fi/terveys/kalorilaskuri/kaloritaulukko http://www.terve.fi/ravinto/naista-ruoista-saat-eniten-hyvia-omega-3-rasvahappoja http://www.ravintoterapeutti.fi/omega-3-ja-omega-6-tasapaino/ http://www.laskurini.fi/terveys/kalorilaskuri/kaloritaulukko http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00003 http://peda.net/veraja/viitasaari/lukio/aineet/pitkmatematiikka/kemia/kemia/lipidit/rasvat/rakenne http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/kolesterolin-suositus-ja-tavoitearvot http://www.terve.fi/kolesteroli/74553-kolesteroli-tietopaketti